Tutkimustietoa hevosten ruokinnasta

Kooste Jansson & Lindberg (2012) -tutkimuksesta jossa hevosia ruokittiin pelkällä karkearehudieetillä verrattuna perinteiseen karkearehu+väkirehu diettiin

Tutkimus: "Metabolic response to exercise and training in Standardbred horses fed a forage-only diet or a forage and concentrate diet" (Jansson & Lindberg, 2012)

Kilpahevosen suorituskyvyn kannalta positiiviset löydökset pelkällä karkearehudieetillä:

1. Tehostunut kuitupohjaisen energian hyödyntäminen:
   • Korkeampi plasman asetaattipitoisuus: Asetaatti on tärkeä haihtuva rasvahappo, jota syntyy kuitujen fermentaatiossa paksusuolessa. Sen korkeampi pitoisuus veressä tarkoittaa, että hevosella on käytössään enemmän suoraa, kuiduista peräisin olevaa energiaa, mikä on hyödyllistä pitkäkestoisessa suorituksessa.
2. Parempi kyky käsitellä rasitusta ja maitohappoa:
   • Taipumus korkeampaan laktaattikynnykseen (VLa4): VLa4-arvo (nopeus, jolla veren laktaattipitoisuus saavuttaa 4 mmol/l) oli karkearehudieetillä olleilla hevosilla suuntaus korkeampaan. Korkeampi laktaattikynnys tarkoittaa, että hevonen pystyy työskentelemään kovemmalla teholla pidempään ennen kuin maitohappo alkaa merkittävästi kertyä ja heikentää suorituskykyä. Tämä on selkeä etu kilpailusuorituksessa.
   • Korkeampi laskimoveren pH rasituksen aikana: Karkearehudieetillä hevosten veren happamuus pysyi paremmin hallinnassa (pH oli korkeampi) rasituksen aikana. Tämä on positiivista, sillä voimakas happamoituminen lihaksissa ja veressä voi heikentää lihastoimintaa ja nopeuttaa väsymistä.
3. Tasaisempi energiansaanti rasituksen aikana:
   • Korkeammat plasman glukoosipitoisuudet rasituksen aikana: Verensokeri pysyi korkeampana pelkkää karkearehua saaneilla hevosilla rasituksen aikana. Tämä on tärkeää, sillä glukoosi on helposti saatavilla oleva polttoaine työskenteleville lihaksille, ja sen tasaisempi saatavuus tukee suorituskykyä.
4. Edulliset aineenvaihdunnalliset sopeutumat:
   • Matalammat plasman insuliinipitoisuudet: Yleisesti matalammat insuliinitasot voivat edistää rasvojen käyttöä energianlähteenä ja ylläpitää tasaisempaa verensokeria, mikä on usein hyödyllistä kestävyystyyppisissä suorituksissa.
   • Samanlainen lihasten glykogeenin käyttö rasituksessa: Vaikka lihasten glykogeenivarastot olivat lähtötilanteessa matalampia karkearehudieetillä, glykogeenin käyttö rasituksen aikana oli samanlaista kuin tärkkelyspitoisella ruokinnalla olleilla. Tämä, yhdessä muiden positiivisten löydösten (kuten taipumus korkeampaan VLa4-arvoon ja parempi verensokerin ylläpito) kanssa, viittaa siihen, että hevoset pystyivät kompensoimaan matalampia lähtötason glykogeenivarastoja tehokkaasti muilla energianlähteillä (kuten asetaatilla) ja ylläpitämään suorituskykyään.

Yhteenvetona: Jansson & Lindberg (2012) -tutkimus osoittaa, että ravihevoset voivat sopeutua pelkkään karkearehudieettiin metabolisesti siten, että monet muutokset ovat suorituskyvyn kannalta jopa hyödyllisiä. Erityisesti kyky hyödyntää kuituja tehokkaasti energiaksi, ylläpitää parempaa happo-emästasapainoa ja verensokeria rasituksessa sekä potentiaalisesti korkeampi laktaattikynnys ovat positiivisia seikkoja kilpahevosen suorituskykyä ajatellen, kunhan karkearehun laatu ja määrä vastaavat hevosen korkeaa energiantarvetta.